Big Five -persoonallisuusmalli rekrytoinnissa
Big Five on persoonallisuuden tutkituin malli ja monen henkilöarvioinnissa käytetyn kyselyn perusta. Tämä opas kertoo, mitä viisi piirrettä tarkoittavat työssä, mitä niillä voi ja ei voi ennustaa ja miten niitä käytetään reilusti muun näytön rinnalla.
Lyhyesti
- Tunnollisuus on piirre, joka on johdonmukaisimmin yhteydessä työsuoritukseen eri tehtävissä; muilla piirteillä on merkitystä lähinnä tietyissä rooleissa.
- Yhteydet ovat maltillisia. Persoonallisuuskysely tuo lisätietoa, mutta se ei korvaa strukturoitua haastattelua eikä näyttöä kyvyistä.
- Korkeampi ei ole automaattisesti parempi. Vertaa pisteitä tehtäväprofiiliin, joka perustuu itse työhön.
- Käytä eroja haastattelukysymysten pohjana, älä koskaan automaattisena karsintarajana. Päätöksen tekee ihminen.
Viisi piirrettä ja miltä ne näyttävät työssä
Big Five kuvaa persoonallisuutta viiden laajan piirteen avulla. Jokainen piirre on jatkumo: useimmat ihmiset sijoittuvat jonnekin keskivaiheille, ja kummallakin ääripäällä on työstä riippuen etunsa ja haittansa. Kysely raportoi kustakin piirteestä pistemäärän, jota verrataan normiryhmään.
- Avoimuus: uteliaisuus, kiinnostus ajatuksiin ja vaihtelun kaipuu. Työssä se näkyy siinä, kuinka helposti ihminen kokeilee uusia toimintatapoja ja kuinka hyvin hän sietää epäselvyyttä rutiinin sijaan.
- Tunnollisuus: suunnitelmallisuus, huolellisuus, sinnikkyys ja luotettavuus. Se näkyy sitoumusten pitämisenä, suunnitelman mukaan työskentelynä ja aloitettujen asioiden loppuun viemisenä.
- Ulospäinsuuntautuneisuus: muiden seurasta saatava energia, jämäkkyys ja luontevuus ryhmässä. Se näkyy siinä, kuinka herkästi ihminen ottaa puheenvuoron, rakentaa verkostoja tai hakeutuu muiden pariin.
- Sovinnollisuus: yhteistyöhalu, luottamus ja muiden huomioon ottaminen. Se näkyy siinä, miten ihminen toimii ristiriitaisten etujen keskellä: etsiikö hän yhteistä pohjaa vai pitääkö pintansa.
- Tunne-elämän tasapaino, jonka vastakohtaa kutsutaan usein neuroottisuudeksi: rauhallisuus paineen alla, vastoinkäymisten jälkeen ja kritiikkiä saadessa. Se näkyy siinä, miten ihminen suhtautuu aikatauluihin, valituksiin ja epävarmuuteen.
Mitä tutkimus sanoo
Persoonallisuutta on tutkittu työsuorituksen ennustajana vuosikymmeniä. Kahteen tutkimukseen viitataan erityisen usein.
Eri ammattiryhmiä kattaneessa meta-analyysissa Barrick ja Mount (1991) havaitsivat, että tunnollisuus oli johdonmukaisimmin yhteydessä työsuoritukseen. Ulospäinsuuntautuneisuus oli yhteydessä suoritukseen lähinnä tehtävissä, joissa sosiaalinen puoli korostuu, kuten johtamisessa ja myynnissä. Muiden piirteiden yhteydet olivat heikompia tai riippuivat enemmän tehtävästä.
Tuoreemmin Sackett, Zhang, Berry ja Lievens (2022) arvioivat uudelleen yleisten valintamenetelmien validiteettiestimaatit. Heidän mukaansa tunnollisuuden ja työsuorituksen välinen korrelaatio on noin 0,19 ja strukturoidun haastattelun noin 0,42.
Mitä tämä tarkoittaa käytännössä
- Persoonallisuudella on merkitystä, mutta vaikutus on maltillinen. Pelkkä tunnollisuuspistemäärä selittää vain pienen osan siitä, miksi yksi suoriutuu paremmin kuin toinen.
- Sen arvo on siinä, että se tuo tietoa, jota muut menetelmät tavoittavat heikommin, kuten mieluisan työskentelytavan. Se ei korvaa näitä menetelmiä.
- Se, mitkä piirteet ovat olennaisia, riippuu tehtävästä. Piirre, josta on hyötyä yhdessä työssä, voi toisessa olla merkityksetön tai jopa haitta.
- Tutkimusten keskiarvot kuvaavat ryhmiä, eivät yksilöitä. Ne kertovat, mitkä piirteet kannattaa ottaa mukaan tehtäväprofiiliin, eivät sitä, miten yksittäinen hakija toimii.
Sopivuus tehtävään, ei ”mitä enemmän sen parempi”
Yleinen virhe on lukea Big Five -pisteitä paremmuusjärjestyksenä: mitä tunnollisempi, tasapainoisempi ja ulospäinsuuntautuneempi, sen parempi. Useimmissa tehtävissä asia ei toimi näin. Hyvin korkeaan tunnollisuuteen voi liittyä jäykkyyttä työssä, joka muuttuu päivittäin; hyvin korkea ulospäinsuuntautuneisuus voi kuormittaa työssä, joka vaatii pitkiä keskittymisjaksoja. Kysymys ei ole siitä, kuinka korkea pistemäärä on, vaan siitä, mitä tehtävä edellyttää.
Laadi tehtäväprofiili ensin
- Kuvaa työ: päätehtävät, toimintaympäristö ja se, millainen on hyvä suoritus. Perusta kuvaus työn analyysiin ja keskusteluihin tehtävän tuntevien ihmisten kanssa.
- Päätä, mitkä piirteet ovat olennaisia, ja määritä kullekin työhön sopiva vaihteluväli. Jätä piirre pois, jos sen mukaan ottamiselle ei ole selvää perustetta.
- Sovi profiilista ennen kuin näet yhdenkään hakijan tuloksia, jottei sitä muokata suosikin mukaiseksi.
- Vertaa jokaista hakijaa samaan profiiliin ja kirjaa, missä hän sijoittuu vaihteluvälin ulkopuolelle.
Perusta profiili työhön, älä nykyisen tehtävänhaltijan tai rekrytoivan esihenkilön tyyliin. Yhden ihmisen mukaan laadittu profiili tuottaa helposti samanlaisia ihmisiä, mikä kaventaa hakijajoukkoa parantamatta ennustetta. Profiilivertailu Match.hr:ssä toimii näin: tehtäväprofiili ja hakija rinnakkain piirre piirteeltä, ja suurimmat erot korostettuina.
Tehtävä: asiakkuuspäällikkö yritysohjelmistoja myyvässä yhtiössä. Tehtäväprofiili sten-asteikolla 1–10: tunnollisuus 6–8, ulospäinsuuntautuneisuus 5–8, tunne-elämän tasapaino 5–8. Hakija A saa tunnollisuudesta 4, ulospäinsuuntautuneisuudesta 8 ja tunne-elämän tasapainosta 6. Ulospäinsuuntautuneisuus ja tunne-elämän tasapaino ovat vaihteluvälin sisällä; tunnollisuus jää sen alapuolelle, joten se on ero, jota kannattaa selvittää. Haastattelukysymys: ”Kerro jaksosta, jolloin sinulla oli hoidettavana monta asiakassitoumusta yhtä aikaa. Miten pidit ne hallussa, ja mitä tapahtui, kun jokin pääsi lipsumaan?” Jatkokysymys: ”Mitä tekisit nyt toisin?” Konkreettiset vastaukset kertovat paljon enemmän kuin pelkkä pistemäärä. Jokaiseen pistemäärään liittyy myös virhemarginaali, joten hieman vaihteluvälin ulkopuolelle jäävä tulos ei välttämättä ole todellinen ero.
Yleiset sudenkuopat
Sosiaalisesti suotava vastaaminen
Hakijat tietävät, että kyse on työpaikasta, ja osa esittää itsensä todellista edullisemmassa valossa. Selkeät ohjeet auttavat: oikeita vastauksia ei ole, ja epärealistinen profiili tulee yleensä esiin, kun kysyt konkreettisesta toiminnasta. Pidä profiilia kysymysten lähtökohtana, älä tuomiona.
Piirteen käyttäminen karsintarajana
Jos hylkäät kaikki, jotka jäävät yhdessä piirteessä tietyn pistemäärän alle, maltillisesta ennustajasta tulee jyrkkä suodatin. Yhteyksien suuruus huomioon ottaen torjut silloin ihmisiä, jotka olisivat pärjänneet hyvin, ja saatat asettaa ryhmiä epäedulliseen asemaan, jos asteikko ei toimi kaikille yhtä hyvin. Käytä eroja päättäessäsi, mitä kysyt, älä päättäessäsi, keneltä luovut. Ryhmäerojen tarkastelusta kerrotaan sivulla Reiluus ja vinoumat.
Yhden piirteen tulkitseminen erillään
Piirteet yhdistyvät. Matala sovinnollisuus yhdessä korkean tunnollisuuden kanssa voi kuvata jämäkkää, periaatteellista neuvottelijaa; sama matala sovinnollisuus yhdessä matalan tunne-elämän tasapainon kanssa voi näkyä paineen alla toisin. Lue koko profiili tehtäväprofiilin rinnalla ennen kuin teet johtopäätöksiä yhdestä asteikosta.
Kehittämiseen tarkoitettu kysely valinnassa
Osa persoonallisuuskyselyistä on tehty valmennukseen tai tiimien kehittämiseen. Niistä voivat puuttua hakijanormit, näyttö suorituksen ennustamisesta tai suojaukset kaunistelua vastaan. Tarkista julkaisijan ilmoittama käyttötarkoitus. Sama koskee harjoitustestejä, kuten Assessment-Training.comin testejä: ne auttavat hakijoita valmistautumaan, eivätkä ne ole valintamenetelmiä.
Kieli ja normiryhmä
Käännetty kysely ei automaattisesti mittaa samaa asiaa, ja pistemäärä merkitsee jotain vain suhteessa ryhmään, johon sitä verrataan. Varmista, että kieliversio on analysoitu erikseen ja että normiryhmä sopii hakijoihisi esimerkiksi maan, kielen ja työssä käyvän väestön osalta. Toisella kielellä vastaava voi ymmärtää jotkin väittämät eri tavalla.
Näin käytät Big Fivea hyvin
- Aloita tehtäväprofiilista, josta on sovittu ennen kuin kukaan näkee tuloksia.
- Yhdistä persoonallisuus muuhun näyttöön: strukturoituun haastatteluun ja, jos tehtävä sitä edellyttää, kykytestiin tai osaamistestiin. Jokainen menetelmä kattaa jotain, mikä muilta jää huomaamatta.
- Kerro hakijoille etukäteen, mitä mittaat, miksi ja miten käytät tuloksia. Tee selväksi, ettei oikeita vastauksia ole.
- Käy tulokset läpi hakijan kanssa. Kysy konkreettisista tilanteista suurimpien erojen taustalla ja anna hänelle tilaa täydentää kuvaa.
- Kirjaa, miten painotit tuloksia, jotta päätös voidaan perustella jälkikäteen.
- Anna päätös ihmiselle. Persoonallisuusprofiili tukee harkintaa, mutta ei korvaa sitä.
Match.hr:n persoonallisuusarvioinnit perustuvat Big Five -malliin, ja jokaisesta kerrotaan käyttötarkoitus, reliabiliteetti asteikoittain sekä normiryhmä, johon tuloksia verrataan.
Lähteet
- Barrick, M. R., & Mount, M. K. (1991). The Big Five personality dimensions and job performance: a meta-analysis. Personnel Psychology.
- Sackett, P. R., Zhang, C., Berry, C. M., & Lievens, F. (2022). Revisiting meta-analytic estimates of validity in personnel selection: addressing systematic overcorrection for restriction of range. Journal of Applied Psychology.